Post by Admin on Jul 12, 2016 14:46:23 GMT
"On murskattava se hyvin laajalle levinnyt ennakkoluulo, jonka mukaan filosofia on jotain hyvin vaiketa sen vuoksi, että se on tietylle ryhmälle erikoisalan tutkijoita ja ammattifilosofeille ominaista älyllistä toimintaa. On siis aluksi osoitettava, että kaikki ihmiset ovat "filosofeja" ja määriteltävä tuon 'vaistonvaraisen', 'kaikille' kuuluvan filosofian rajat[...]"
-Antonio Gramsci (Vankilavihkot)
Edit:
Miksi? Koska ihmisiä jotka eivät ajattele tai tiedä tarpeeksi on helppo johtaa tai johdatella valheilla tai puolitotuuksilla -mahdollisesti oman etunsa vastaisesti.
Edit2:
Mitä on filosofia? Sellaisten asioiden tai ajatusten ajattelua jotka on määritelty "filosofisiksi". Ehkäpä jollakin tapaa (perusteltua tai ei) vaikeammiksi tai 'syvällisemmiksi' luokitellut aiheet kuin jotkin "arkisemmat" pohdiskelun kohteet?
3:
Miten kyseenalaistaa "laajalle levinnyt ennakkoluulo", jonka mukaan jotkut ihmiset ovat erityisen hyviä ajattelemaan ja toiset eivät? Ainakin osaksi tässä on kyse uskomuksesta jonka mukaan ihmisillä voi olla hyvinkin poikkeaviä älynlahjoja (joku voi olla jopa tuplaten toista älykkäämpi -ainakin mensapisteissä). Äärimmillään tällaisen älyn uskotaan tiivistyvän erityisihmisissä, "neroissa".
Mutta entäpä jos ajattelu onkin hieman samanlainen asia kuin puhekyky? Ihmisillä on erilaisia tapoja, mutta kaikkien on pystyttävä suorittamaan samat perustehtävät. Tästä näkökulmasta erityislahjakkuuden sijasta yksilön tuntemat tiedot, siis kokemukset, määrittäisivät päätösten laadun (ja paljon oikeita päätöksiä tuottaa vaikutelman "älystä"). Alkuun filosofitkin tuottivat kenties nykynäkökulmasta kehnoja, mutta sen hetkisten tietojen valossa järkeviä johtopäätöksiä kuten "kaikki on tehty vedestä" (ehkä sensijaan kaikki onkin tehty "materiasta").
Samantyyppisten tehtävien suorittaminen näyttäisi myös aiheuttavan jonkinlaista "harjaantumista". (joku bbc:n älydokkari jossa tutkimushenkilö harrasti älykkyystesti-tyyppisten tehtävien tekemistä ja oletettavasti tämän seurauksena aivot aktivoituivat vähemmän ratkaistaessa tutunkaltaisia tehtäviä; aivot joutuivat tekemään vähemmän töitä. Muistaakseni dokkarissa arveltiin tämän myös nostavan pisteitä. Ehkä muistissa oli valmiita vastausmalleja jotka oli helppo palauttaa mieleen tms.?)
Lisäksi uskolla omaan älykkyyteen tai älyn puutteeseen -siis älykkään, hyvän ajattelijan identiteetti muistissa tai sen puuttuminen- vaikuttaa sosiaalipsykologisten tutkimusten mukaan siihen miten ihmiset suoriutuvat erilaisista tehtävistä. Vivienne Burrin (2004) mukaan "Monet tutkimukset tukevat väitettä, että ihmiset omaksuvat toisten heihin liittämiä piirteitä ja identiteettejä, vaikka aina ei selitetäkään teoreettisesti, miten tämän oletetaan tapahtuvan". Rosenthal ja Jacobson (1968) käyttivät käsitettä "itseään toteuttava ennuste":
"Kaksikkoa kiinnosti joidenkin lasten alisuoriutuminen pohjoisamerikkalaisissa kouluissa. [--] Heitä pidettiin vähäosaisina, ja tämä termi kelpaa myös selitykseksi, sillä usein tällaisten lasten ajatellaan kärsivän kouluttautumismahdollisuuksien ja rohkaisun puutteesta kotona. Rosenthal ja Jacobson kuitenkin kyseenalaistivat tämän kausaalisen yhteyden ja väittivät, että juuri opettajat asettavat alhaisia odotuksia näille lapsille tietäesssään, että he tulavat vähäosaisista kodeista. [--] Opettajille kerrottiin, että valittujen saattoi odottaa edistyvän keskimääräistä nopeampaa tahtia tulevana lukuvuonna. Useita kuukausia myöhemmin älykkyystestit osoittivat, että kyseiset lapset todella olisvat edistyneet muita nopeammin. Opettajien mielestä nämä lapset olivat myös muita onnellisempia, uteliaampia, miellyttävämpiä ja sopeutuneempia, eivätkä kaivanneet yhtä paljon sosiaalista hyväksyntää kuin muut." (Burr 2004, 104)
-Antonio Gramsci (Vankilavihkot)
Edit:
Miksi? Koska ihmisiä jotka eivät ajattele tai tiedä tarpeeksi on helppo johtaa tai johdatella valheilla tai puolitotuuksilla -mahdollisesti oman etunsa vastaisesti.
Edit2:
Mitä on filosofia? Sellaisten asioiden tai ajatusten ajattelua jotka on määritelty "filosofisiksi". Ehkäpä jollakin tapaa (perusteltua tai ei) vaikeammiksi tai 'syvällisemmiksi' luokitellut aiheet kuin jotkin "arkisemmat" pohdiskelun kohteet?
3:
Miten kyseenalaistaa "laajalle levinnyt ennakkoluulo", jonka mukaan jotkut ihmiset ovat erityisen hyviä ajattelemaan ja toiset eivät? Ainakin osaksi tässä on kyse uskomuksesta jonka mukaan ihmisillä voi olla hyvinkin poikkeaviä älynlahjoja (joku voi olla jopa tuplaten toista älykkäämpi -ainakin mensapisteissä). Äärimmillään tällaisen älyn uskotaan tiivistyvän erityisihmisissä, "neroissa".
Mutta entäpä jos ajattelu onkin hieman samanlainen asia kuin puhekyky? Ihmisillä on erilaisia tapoja, mutta kaikkien on pystyttävä suorittamaan samat perustehtävät. Tästä näkökulmasta erityislahjakkuuden sijasta yksilön tuntemat tiedot, siis kokemukset, määrittäisivät päätösten laadun (ja paljon oikeita päätöksiä tuottaa vaikutelman "älystä"). Alkuun filosofitkin tuottivat kenties nykynäkökulmasta kehnoja, mutta sen hetkisten tietojen valossa järkeviä johtopäätöksiä kuten "kaikki on tehty vedestä" (ehkä sensijaan kaikki onkin tehty "materiasta").
Samantyyppisten tehtävien suorittaminen näyttäisi myös aiheuttavan jonkinlaista "harjaantumista". (joku bbc:n älydokkari jossa tutkimushenkilö harrasti älykkyystesti-tyyppisten tehtävien tekemistä ja oletettavasti tämän seurauksena aivot aktivoituivat vähemmän ratkaistaessa tutunkaltaisia tehtäviä; aivot joutuivat tekemään vähemmän töitä. Muistaakseni dokkarissa arveltiin tämän myös nostavan pisteitä. Ehkä muistissa oli valmiita vastausmalleja jotka oli helppo palauttaa mieleen tms.?)
Lisäksi uskolla omaan älykkyyteen tai älyn puutteeseen -siis älykkään, hyvän ajattelijan identiteetti muistissa tai sen puuttuminen- vaikuttaa sosiaalipsykologisten tutkimusten mukaan siihen miten ihmiset suoriutuvat erilaisista tehtävistä. Vivienne Burrin (2004) mukaan "Monet tutkimukset tukevat väitettä, että ihmiset omaksuvat toisten heihin liittämiä piirteitä ja identiteettejä, vaikka aina ei selitetäkään teoreettisesti, miten tämän oletetaan tapahtuvan". Rosenthal ja Jacobson (1968) käyttivät käsitettä "itseään toteuttava ennuste":
"Kaksikkoa kiinnosti joidenkin lasten alisuoriutuminen pohjoisamerikkalaisissa kouluissa. [--] Heitä pidettiin vähäosaisina, ja tämä termi kelpaa myös selitykseksi, sillä usein tällaisten lasten ajatellaan kärsivän kouluttautumismahdollisuuksien ja rohkaisun puutteesta kotona. Rosenthal ja Jacobson kuitenkin kyseenalaistivat tämän kausaalisen yhteyden ja väittivät, että juuri opettajat asettavat alhaisia odotuksia näille lapsille tietäesssään, että he tulavat vähäosaisista kodeista. [--] Opettajille kerrottiin, että valittujen saattoi odottaa edistyvän keskimääräistä nopeampaa tahtia tulevana lukuvuonna. Useita kuukausia myöhemmin älykkyystestit osoittivat, että kyseiset lapset todella olisvat edistyneet muita nopeammin. Opettajien mielestä nämä lapset olivat myös muita onnellisempia, uteliaampia, miellyttävämpiä ja sopeutuneempia, eivätkä kaivanneet yhtä paljon sosiaalista hyväksyntää kuin muut." (Burr 2004, 104)